Oletko ikinä miettinyt miten elokuvatapahtuma rakentuu? Se selviää kurkkaamalla kulissien taakse.

3/18/2014

Ajelehtia -elokuvan äänimaailman synty

teksti: Tua, Laura
kuvat: Iina, Laura, Miia

Ajelehtia -elokuva on yksi Pohjantähden alla -ensi-illassa esitettävistä elokuvista.

ELOKUVAN ÄÄNIMAAILMA ÄÄNIOSASTON NÄKÖKULMASTA

Ääniä suunniteltiin jo esituotantovaihessa, heiteltiin alustavia ideoita; mutta sää, häiriöäänet sekä yllättävät tekijät aina muuttavat suunnitelmia. Suunnitteluun vaikutti myös kuvauslokaatiot, joista osa varmistui vasta päivää ennen. Äänisuunnittelu käynnistyi täydellä teholla kuvaus- ja leikkausvaiheen jälkeen, kertoo käsikirjoittaja Jan.

Leikkaus, värimäärittely, rytmi ja tempo määrittelevät raamit äänityöskentelylle. Esimerkiksi jos värit ja leikkauksen rytmi eivät vastaa haettua tunnelmaa, on vaikea luoda oikeanlaista äänimaailmaa. 

Ääniosasto on tiiviisti mukana leikkaus- ja värimäärittelyvaiheessa seuraamassa etenemistä ja tuomassa esiin omia ideoita. Kun kuva on leikattu, aloitetaan äänilistan teko. Kaikki elokuvassa ääntä aiheuttavat asiat, kuten kävely, tölkin avaus sekä vaatteiden kahina ynnä muut listataan äänilistaan, lukuunottamatta dialogia. Äänet on tarkoitus saada ääniraidalle niinsanotusti puhtaina, jolloin miksaaminen onnistuu ilman huolta siitä, kuinka ne vaikuttavat toisiin ääniin. Mitä pienemmistä teknisesti laadukkaista palasista elokuvan ääniraita koostuu, sitä monipuolisemmat ovat työkalut äänillä luotavaan tunnelmaan.


Elokuvan äänityö oli ajoittain pitkä ja kivinen prosessi. Monet äänet ja tehosteet vaativat paljon lisätyötä, kun korva tottuu ja kehittyy ääniä tehdessä sekä vaatimustason noustessa. Jälkiäänityksessä tehtiin paljon foley-tehosteita eli ääniä, jotka ovat synkassa kuvan kanssa. Teemu kertoo, että jos jostain äänestä hän on ylpeä (kaikki kunnia foley-artisti Matille), niin se on yhdessä kohtauksessa esiintyvän kaukoputken "hiplausääni". 


Videossa kuuluva auton pörinä ei päätynyt sellaisenaan elokuvaan, vaan vaati paljon muokkausta ja loppumiksauksessa äänen osuus jäi hyvin pieneksi. Siitä huolimatta se on tärkeä osa elokuvan äänikenttää. 

Monen kuukauden äänileikkausvaiheen jälkeen alkoi uusi työvaihe; miksaus. Tässä vaiheessa mentiin jokaisella faderin liikkeellä kohti ensi-illassa kuultavan elokuvan äänimaailmaa. Miksausvaiheessa huomio kiinnittyy panorointiin, kaikuihin ja efekteihin. 

Teemu pitää henkilökohtaisesti miksausvaiheesta enemmän kuin äänileikkauksesta, sillä miksaus on todella luovaa ja palkitsevaa. Hän kertoo, että se on hieno tunne, kun oikeasti jokin ääni näyttää tulevan kuvasta, vaikka tietää itse sen omin pienin kätösin sinne äänittäneen ja leikanneen.